Näytönohjaimen valinta
Näytönohjain ratkaisee, millä resoluutiolla ja asetuksilla pelaat. Opas vertaa NVIDIAn RTX 50 -sarjaa ja AMD:n RX 9000 -sarjaa, selittää näyttömuistin määrän, DLSS 4.5:n ja FSR:n, säteenseurannan sekä virtalähdevaatimuksen – ja antaa suositukset 1080p-, 1440p- ja 4K-pelaamiseen. Hinnat ovat 19.10.2026 tilanne.
Näytönohjain on pelikoneen kallein yksittäinen osa ja se, joka ratkaisee, millä resoluutiolla, asetuksilla ja ruudunpäivityksellä pelaat. Tässä oppaassa käydään läpi, miten valinta tehdään: miten NVIDIAn GeForce RTX 50 -sarja ja AMD:n Radeon RX 9000 -sarja eroavat toisistaan, paljonko näyttömuistia kannattaa vaatia, mitä DLSS 4.5 ja FSR tarkoittavat käytännössä, kuinka paljon virtaa kortti vie ja millainen virtalähde sekä liittimet tarvitaan.
Lopussa on suositukset 1080p-, 1440p- ja 4K-pelaamiseen sekä hintakatsaus. Hinnat ja saatavuus ovat 19.10.2026 tilanne. Ne elävät tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon muistimarkkinan vuoksi, joten oman kortin hinta kannattaa tarkistaa jälleenmyyjältä juuri ennen ostoa.
Näytönohjaimen valinta lyhyesti
Alla on tiivistelmä siitä, mihin luokkaan kannattaa kussakin resoluutiossa tähdätä. Taulukko on suuntaa antava: ratkaisevia ovat pelit, asetukset ja se, kuinka pitkäksi ajaksi kortin aikoo ostaa.
| Käyttö | Riittävä | Hyvä valinta | Huomio |
|---|---|---|---|
| 1080p, 60–144 Hz | RTX 5060 8 Gt / RX 9060 XT 8 Gt | RX 9060 XT 16 Gt / RTX 5060 Ti 16 Gt | 8 Gt riittää nyt, mutta vanhenee nopeimmin |
| 1440p | RX 9070 / RTX 5070 | RX 9070 XT / RTX 5070 Ti | 16 Gt on tässä luokassa turvallisin valinta |
| 4K | RTX 5080 | RX 9070 XT + FSR / RTX 5080 / RTX 5090 | Ilman kuvanparannusta 4K on raskas kaikille |
Lyhyesti sanottuna: 16 gigatavua näyttömuistia on 1440p-pelaamisen turvallisin valinta, AMD antaa samalla rahalla enemmän muistia ja raakaa suorituskykyä, ja NVIDIA tarjoaa vastineeksi paremman säteenseurannan sekä laajemman DLSS-tuen. Kumpikaan ei ole yleisesti parempi – valinta riippuu siitä, mitä pelaat ja mitä arvostat.
Kaksi sukupolvea, kaksi eri strategiaa
NVIDIA ja AMD kilpailevat samoista ostajista, mutta niiden tuotesarjat eivät enää peitä toisiaan samalla tavalla kuin vielä pari sukupolvea sitten. Erot näkyvät sekä suorituskyvyssä että siinä, mitä kortin mukana tulee.
NVIDIA GeForce RTX 50 -sarja (Blackwell)
RTX 50 -sarja julkaistiin alkuvuodesta 2025. Sen erottaa edellisestä sukupolvesta erityisesti GDDR7-muisti, neljännen sukupolven RT-ytimet ja viidennen sukupolven Tensor-ytimet. Sarja kattaa työpöytämallit RTX 5050:stä RTX 5090:een: 5060, 5060 Ti, 5070, 5070 Ti, 5080 ja 5090. Lippulaivassa on 32 Gt muistia ja 512-bittinen muistiväylä, ja se on selvästi nopein yksittäinen pelinäytönohjain.
NVIDIAn vahvuudet ovat säteenseuranta, DLSS-ekosysteemi ja pelien ulkopuoliset käyttötavat: NVENC-videoenkoodaus, CUDA-sovellukset ja paikallinen tekoäly. Heikkous on hinta. Erityisesti 5090:n saatavuus on ollut tiukka, ja kortin hinta on karannut kauas alkuperäisestä suositushinnasta.
AMD Radeon RX 9000 -sarja (RDNA 4)
AMD julkaisi RX 9070 -sarjan maaliskuussa 2025 ja RX 9060 XT:n saman vuoden kesällä. Sarja keskittyy keskihintaluokkaan: AMD ei yrittänyt tehdä suoraa kilpailijaa RTX 5090:lle, vaan panosti siihen, että samalla rahalla saa mahdollisimman paljon suorituskykyä ja muistia. RX 9070 ja 9070 XT sisältävät 16 Gt GDDR6-muistia 256-bittisellä väylällä, RX 9060 XT:tä on sekä 8 että 16 gigatavun versiona.
RDNA 4 paransi säteenseurantaa selvästi edellisestä sukupolvesta ja toi mukanaan ML-pohjaisen FSR 4 -skaalauksen. Kortit ovat myös kohtuullisen vähävirtaisia suorituskykyynsä nähden. Heikkoudet ovat tutut: raskain säteenseuranta ja path tracing jäävät NVIDIAn tasosta, eikä sarjassa ole 5090:lle vastaavaa mallia.
| Malli | Muisti | Väylä / kaista | Tehonkulutus | Hinta 19.10.2026 |
|---|---|---|---|---|
| RTX 5060 | 8 Gt GDDR7 | 128-bit / 448 Gt/s | 145 W | n. 430 € |
| RTX 5060 Ti | 8 tai 16 Gt GDDR7 | 128-bit / 448 Gt/s | 180 W | n. 440 / 800 € |
| RTX 5070 | 12 Gt GDDR7 | 192-bit / 672 Gt/s | 250 W | n. 850 € |
| RTX 5070 Ti | 16 Gt GDDR7 | 256-bit / 896 Gt/s | 300 W | n. 1 000 € |
| RTX 5080 | 16 Gt GDDR7 | 256-bit / 960 Gt/s | 360 W | n. 1 600 € |
| RTX 5090 | 32 Gt GDDR7 | 512-bit / 1 792 Gt/s | 575 W | n. 6 000 € |
| RX 9060 XT | 8 tai 16 Gt GDDR6 | 128-bit / 322 Gt/s | 150–160 W | n. 400 / 520 € |
| RX 9070 | 16 Gt GDDR6 | 256-bit / 640 Gt/s | 220 W | n. 780 € |
| RX 9070 XT | 16 Gt GDDR6 | 256-bit / 640 Gt/s | 304 W | n. 865 € |
Hinnat ovat halvimmat kotimaisesta hintavertailusta 19.10.2026 löytyneet hinnat, eivät valmistajien suositushintoja. Ne vaihtelevat kaupan, mallin ja varastotilanteen mukaan.
Muistin määrä: 8, 12 vai 16 gigatavua
Näyttömuisti eli VRAM on kortin oma työmuisti. Siihen ladataan tekstuurit, varjokartat, geometria ja yhä useammin myös säteenseurannan kiihdytysrakenteet. Kun muisti loppuu kesken, peli ei yleensä kaadu: se alkaa siirtää dataa edestakaisin keskusmuistin kanssa. Lopputulos näkyy nykimisenä, hetkellisinä jäätymisinä ja tekstuurien tarkkuuden putoamisena – usein juuri silloin, kun ruudulla tapahtuu eniten.
8 Gt: budjettiluokka, joka alkaa olla tiensä päässä
Kahdeksan gigatavua riittää yhä 1080p-pelaamiseen keskitasoisilla tekstuureilla ja kevyemmissä peleissä. Uusimmissa AAA-julkaisuissa se on kuitenkin ahdas jo Full HD:lla, jos tekstuurit laittaa täysille. 8 Gt:n kortti kannattaa ostaa vain, jos budjetti on tiukka ja tiedostaa, että asetuksia joutuu laskemaan seuraavien parin vuoden aikana.
12 Gt: toimiva 1440p-luokka, mutta ei varaa kokeiluihin
Kaksitoista gigatavua on tällä hetkellä kohtuullinen kompromissi 1440p-pelaamiseen, erityisesti jos käyttää kuvanparannusta ja pitää tekstuurit high-tasolla. Säteenseuranta ja path tracing syövät muistia sen verran, että 12 Gt käy ahtaaksi raskaimmissa peleissä. RTX 5070 on sarjan ainoa 12 Gt:n malli.
16 Gt: turvallisin valinta 1440p:lle ja 4K:n lähtötaso
Kuusitoista gigatavua on tällä hetkellä se raja, jolla voi pelata 1440p:tä ja 4K:ta ilman jatkuvaa muistin vahtimista. Siksi AMD:n 9070-mallit ja RTX 5060 Ti:n, 5070 Ti:n sekä 5080:n 16 Gt:n versiot ovat pitkällä aikavälillä järkevimpiä. 32 Gt (RTX 5090) on tarpeen lähinnä 4K:n raskaimmassa säteenseurannassa ja pelien ulkopuolisessa työssä.
Muistin määrä ei kuitenkaan ole koko totuus: myös kaistanleveys ratkaisee. 128-bittisellä väylällä varustetut 8 Gt:n kortit jäävät noin 320–450 gigatavuun sekunnissa, kun 16 Gt:n 256-bittiset mallit yltävät 640–960 gigatavuun. Käytännössä 16 Gt:n versio ei ole vain muistiltaan isompi, vaan myös nopeampi muistinsa puolesta.
Suomessa hintaero voi olla iso: RTX 5060 Ti:n 8 Gt:n versio lähtee noin 440 eurosta, mutta 16 Gt:n versio maksaa noin 800 euroa. RX 9060 XT:n kohdalla ero on maltillisempi, noin 400 eurosta 520 euroon. Jälkimmäisessä tapauksessa 16 Gt:n valinta on helppo, edellisessä kannattaa harkita, ostaisiko samalla rahalla kokonaan tehokkaamman kortin.
DLSS 4.5 ja FSR: kuvanparannus on osa suorituskykyä
Kuvanparannus ei ole enää mikään ylimääräinen kikka, vaan osa sitä suorituskykyä, jota kortista maksetaan. Nykypeleissä 4K:n ja usein 1440p:nkin pelaaminen nojaa skaalaukseen, ja valmistajien väliset erot näkyvät juuri tässä.
DLSS 4.5 ja DLSS 5 NVIDIAlla
NVIDIA julkaisi DLSS 4.5:n tammikuussa 2026. Se toi Super Resolution -skaalaukseen toisen sukupolven transformer-mallin, jonka on tarkoitus parantaa erityisesti liikkeen vakautta ja reunojen terävyyttä. Mukana tulivat myös Dynamic Multi Frame Generation sekä 6× Multi Frame Generation -tila, joka tuottaa jopa viisi lisäruutua jokaista oikeasti renderöityä ruutua kohti.
Kaikki RTX-kortit saavat DLSS 4.5:n Super Resolution -parannukset, mutta Dynamic Multi Frame Generation ja 6×-tila ovat yksinomaan RTX 50 -sarjan ominaisuuksia. Syyskuussa 2026 saatavuuteen tullut DLSS 5 puolestaan toi 3D Guided Neural Rendering -mallin, joka parantaa valaistusta ja materiaaleja reaaliajassa. Sekin on rajattu RTX 50 -sarjaan.
Käytännössä DLSS on yhä se laajemmin tuettu ja hienostuneempi vaihtoehto. Sen heikkous on sidonnaisuus NVIDIAn kortteihin: jos peli tukee vain DLSS:ää, AMD:n kortilla joudut tyytymään FSR:ään tai natiiviresoluutioon.
FSR 4 ja Redstone AMD:llä
AMD:n FSR 4 oli ensimmäinen koneoppimiseen perustuva skaalain, ja se julkaistiin RX 9000 -sarjan mukana. Aluksi se vaati RDNA 4 -arkkitehtuurin, mutta kesäkuussa 2026 AMD toi FSR 4:n myös RX 7000 -sarjalle. FSR 4:n etu on, että se toimii laajasti myös peleissä, joihin DLSS:ää ei ole integroitu, ja FSR 3.1 -peleissä skaalauksen voi päivittää ajuritasolla.
Redstone-paketti täydensi kokonaisuutta: se toi mukanaan ML-pohjaisen ruudunluonnin, Ray Regeneration -kohinanpoiston ja Neural Radiance Caching -valaistusratkaisun. Kuvanlaatu on parantunut selvästi FSR 3:sta, ja parhaimmillaan ero DLSS:ään on pieni. Raskaimmassa säteenseurannassa ja liikkeen vakautta vaativissa kohtauksissa NVIDIA on kuitenkin yhä edellä.
Vertaa aina samalla asetuksella
Yleinen virhe on verrata natiiviresoluution ruudunpäivitystä skaalattuun. Reilu vertailu tehdään samalla laatutasolla: DLSS Quality vs. FSR Quality tai natiivi vs. natiivi. Kuvanparannus kannattaa myös kytkeä päälle vasta, kun perusruudunpäivitys on riittävä – ruudunluonti ei korjaa huonoa lähtötasoa, se vain monistaa sen.
Säteenseuranta: ero on kaventunut, ei kadonnut
Säteenseuranta laskee valon kulkua ruudulla fysikaalisemmin kuin perinteinen rasterointi. Se näkyy peilaavissa pinnoissa, varjoissa, heijastuksissa ja valaistuksen pehmeydessä. Se on myös laskennallisesti raskasta, ja juuri siinä korttien erot tulevat esiin.
NVIDIAn neljännen sukupolven RT-ytimet ovat yhä selvästi nopeimmat. Path tracing eli kokonaan säteenseurannalla laskettu valaistus on pelattavaa lähinnä 5080:lla ja 5090:lla, ja DLSS:n Ray Reconstruction auttaa merkittävästi kohinanpoistossa. AMD:n RDNA 4 paransi säteenseurantaa edelliseen sukupolveensa verrattuna selvästi, ja 9070 XT pystyy tarjoamaan pelattavan säteenseuratun kokemuksen 1440p:llä. Raskain path tracing jää silti NVIDIAn eduksi.
Jos säteenseuranta on sinulle tärkeä ominaisuus, NVIDIA on turvallisempi valinta. Jos pelaat pääosin rasteroituja kilpapelejä ja yksinpelejä ilman RT:tä, AMD antaa samalla rahalla enemmän ruudunpäivitystä.
Virrankulutus ja virtalähde
Näytönohjaimen tehonkulutus määrää, kuinka iso virtalähde koneeseen tarvitaan. Alla olevat luvut ovat korttien ilmoitettuja tehonkulutuksia ja suuntaa antavia virtalähdesuosituksia, joissa on huomioitu keskitasoinen suoritin ja reilu vara.
| Kortti | Tehonkulutus | Virtalähdesuositus |
|---|---|---|
| RTX 5060 | 145 W | 550 W |
| RTX 5060 Ti | 180 W | 600 W |
| RTX 5070 | 250 W | 650 W |
| RTX 5070 Ti | 300 W | 750 W |
| RTX 5080 | 360 W | 850 W |
| RTX 5090 | 575 W | 1 000 W |
| RX 9060 XT | 150–160 W | 550 W |
| RX 9070 | 220 W | 650 W |
| RX 9070 XT | 304 W | 750 W |
Nyrkkisääntö: laske yhteen suorittimen ja näytönohjaimen huippukulutus ja lisää siihen noin 150 wattia. Nykyaikaiset kortit ottavat lisäksi lyhyitä virtapiikkejä, jotka voivat ylittää ilmoitetun tehon hetkellisesti, joten virtalähteen ei kannata olla aivan rajoilla. Laadukas ATX 3.1 -virtalähde kestää nämä piikit paremmin kuin vanha halpamalli.
Liittimet: 8-napainen vai 12V-2×6
NVIDIAn RTX 5060 ja 5060 Ti käyttävät yhtä 8-napaista PCIe-liitintä. RTX 5070:stä ylöspäin korteissa on 16-napainen 12V-2×6-liitin, joka on 12VHPWR-liittimen korjattu versio. Siinä on lyhennetyt tunnistinpinnit, joten kortti ei ota virtaa, jos liitin ei ole kunnolla pohjassa. Liitin on yhteensopiva vanhojen 12VHPWR-kaapeleiden kanssa.
AMD:n RX 9060 XT käyttää yhtä 8-napaista liitintä, RX 9070 ja 9070 XT kahta. Se on yksinkertaisempi ratkaisu: useimmista virtalähteistä löytyy valmiiksi kaksi PCIe-kaapelia, eikä erillistä adapteria tarvita.
12V-2×6:n kanssa kannattaa olla huolellinen. Käytä virtalähteen omaa kaapelia aina kun mahdollista, työnnä liitin pohjaan asti ja tarkista, ettei kaapeli taitu jyrkästi liittimen juuresta. Jos käytät adapteria, varmista että se on kortin mukana tullut tai virtalähteen valmistajan hyväksymä.
PCIe-väylä ja kortin fyysinen koko
Sekä RTX 50- että RX 9000 -sarjan kortit käyttävät PCIe 5.0 -väylää, ja ne toimivat myös vanhemmassa PCIe 4.0- tai 3.0-paikassa. Väylän vaihtaminen ei siis ole syy uusia emolevyä: ero on käytännössä muutaman prosentin luokkaa.
Yksi yksityiskohta kannattaa silti tarkistaa. RTX 5060 ja 5060 Ti käyttävät vain kahdeksaa PCIe-kaistaa, kun taas muut sarjan kortit ja kaikki RX 9000 -mallit käyttävät kuuttatoista. PCIe 4.0 -emolevyllä ero on mitätön, mutta vanhalla PCIe 3.0 -alustalla kahdeksan kaistaa voi joissakin peleissä maksaa muutaman prosentin suorituskyvystä.
Fyysinen koko on vähintään yhtä tärkeä kuin tekniset tiedot. Kortit vievät tyypillisesti kahdesta kolmeen ja puoleen korttipaikkaan, ja pisimmät mallit yltävät 35–36 senttiin. Tarkista kotelon ilmoittama maksimipituus ja jäähdyttimen korkeus ennen ostoa. Jos kortti asennetaan pystyyn, varmista että riser-kaapeli tukee PCIe 5.0 -nopeutta – halvat riserit eivät aina tue.
Suositukset: 1080p, 1440p ja 4K
Alla olevat suositukset on tehty sillä oletuksella, että koneessa on kohtuullisen nykyaikainen vähintään kuusiytiminen suoritin ja 16–32 Gt keskusmuistia. Näytönohjain on pelikoneen tärkein osa, mutta se ei yksin pelasta hidasta suoritinta.
1080p: RX 9060 XT 16 Gt tai RTX 5060 Ti 16 Gt
Full HD -pelaamiseen riittää hyvin 9060 XT:n 16 Gt:n versio tai RTX 5060 Ti:n 16 Gt:n malli. Jos budjetti on tiukka, 8 Gt:n versiot toimivat yhä, mutta ne ovat lyhytaikaisin ratkaisu. Kilpapeleihin ja kevyempiin indie-peleihin RTX 5060 on täysin riittävä.
1440p: RX 9070 XT on tällä hetkellä paras hinta-laatusuhde
1440p on se resoluutio, jossa useimmat ostavat kortin. RX 9070 XT tarjoaa 16 Gt muistia ja vahvan rasterointisuorituskyvyn noin 865 eurolla, mikä tekee siitä tämän hetken parhaan hinta-laatusuhteen. Jos haluat DLSS:n, paremman säteenseurannan ja vakaamman ajurituen tietyissä peleissä, RTX 5070 Ti on noin 1 000 eurosta alkaen varteenotettava – mutta hintaero on jo selvä.
4K: RTX 5080 tai 9070 XT kuvanparannuksella
4K-pelaaminen vaatii käytännössä aina kuvanparannusta. RTX 5080 on mukavin valinta, jos haluat pelata 4K:ta korkeilla asetuksilla ja säteenseurannalla. RX 9070 XT pystyy samaan FSR:n avulla selvästi halvemmalla, ja RTX 5090 on ainoa kortti, joka jaksaa raskasta path tracingia 4K:lla – mutta sen hinta, noin 6 000 euroa, tekee siitä lähinnä harrastajien ja ammattilaisten valinnan.
Muista myös näyttö: 4K:n korkea virkistystaajuus vaatii DisplayPort 2.1- tai HDMI 2.1 -liitännän. Sekä RTX 50- että RX 9000 -sarjan kortit tukevat näitä, mutta halvemmat näytöt eivät aina.
Yleisimmät virheet näytönohjaimen valinnassa
- Ostetaan 8 Gt säästääkseen satasen. Muisti loppuu uusimmissa peleissä jo 1080p:llä, ja kortin käyttöikä lyhenee selvästi.
- Unohdetaan virtalähteen liittimet. 12V-2×6 vaatii oikean kaapelin, eikä vanhassa virtalähteessä välttämättä ole sitä lainkaan.
- Ei tarkisteta kotelon mittoja. Kolmen korttipaikan malli ei mahdu pieneen koteloon, vaikka emolevyyn mahtuisikin.
- Maksetaan säteenseurannasta, jota ei käytetä. Jos pelaat pääosin kilpapelejä ilman RT:tä, AMD antaa samalla rahalla enemmän ruudunpäivitystä.
- Verrataan ruudunpäivitystä eri asetuksilla. Natiivi NVIDIA vs. skaalattu AMD ei ole reilu vertailu.
- Ostetaan liian tehokas kortti 1080p-näytölle. RTX 5080 tai 5090 menee hukkaan Full HD -näytön kanssa, jos suoritin jää jälkeen.
Hintataso 19.10.2026
Näytönohjainten hinnat ovat vuonna 2026 poikkeuksellisen korkealla. Tekoälydatakeskusten kysyntä on syönyt muistipiirien tuotantokapasiteettia, ja se näkyy suoraan sekä GDDR7- että GDDR6-muistia käyttävien korttien hinnoissa. Tilanne elää viikoittain, joten alla oleva taulukko on hetken tilanne, ei pysyvä hinnasto.
| Kortti | Halvin hinta 19.10.2026 | Huomio |
|---|---|---|
| RTX 5060 8 Gt | n. 430 € | Halvin RTX 50 -kortti |
| RTX 5060 Ti 8 Gt | n. 440 € | Muistiversioiden hintaero poikkeuksellisen suuri |
| RTX 5060 Ti 16 Gt | n. 800 € | Sama kortti, tuplasti muistia |
| RX 9060 XT 8 Gt | n. 400 € | Edullisin nykysukupolven kortti |
| RX 9060 XT 16 Gt | n. 520 € | Pieni lisähinta muistista |
| RX 9070 16 Gt | n. 780 € | Vaihtoehto RTX 5070:lle |
| RTX 5070 12 Gt | n. 850 € | 12 Gt rajoittaa raskaimmissa peleissä |
| RX 9070 XT 16 Gt | n. 865 € | Paras hinta-laatusuhde 1440p:lle |
| RTX 5070 Ti 16 Gt | n. 1 000 € | Nopeampi RT ja DLSS |
| RTX 5080 16 Gt | n. 1 600 € | 4K-luokan kortti |
| RTX 5090 32 Gt | n. 6 000 € | Lippulaiva, saatavuus tiukka |
Hinnat ovat halvimmat kotimaisesta hintavertailusta löytyneet hinnat, eivät valmistajien suositushintoja. Yksittäisen mallin hinta vaihtelee jäähdytyksen, kellotusten ja kaupan mukaan, ja varastotilanne voi muuttaa hintaa nopeasti. Ennen ostoa kannattaa tarkistaa sekä hinta että toimitusaika.
Usein kysytyt kysymykset
Riittääkö 8 Gt näyttömuistia vielä?
1080p-pelaamiseen keskitasoisilla asetuksilla kyllä, mutta uusimmissa AAA-peleissä 8 Gt on jo ahdas. Jos aiot pitää korttia kolme vuotta tai enemmän, 16 Gt on selvästi turvallisempi valinta.
Tarvitsenko PCIe 5.0 -emolevyn?
Et. Kortit toimivat PCIe 4.0- ja 3.0-paikoissa, eikä ero ole käytännössä merkittävä. Ainoa poikkeus on RTX 5060 ja 5060 Ti, jotka käyttävät kahdeksaa kaistaa: vanhalla PCIe 3.0 -alustalla ero voi näkyä muutaman prosentin luokkaa.
Kumpi on parempi, DLSS vai FSR?
DLSS on teknisesti hienostuneempi ja laajemmin tuettu, erityisesti säteenseurannassa ja ruudunluonnissa. FSR 4 on kuitenkin parantunut selvästi ja toimii useammissa peleissä. Käytännössä ero on pienempi kuin markkinoinnista voisi päätellä.
Riittääkö 650 W virtalähde RTX 5070:lle?
Kyllä, jos virtalähde on laadukas ja siinä on tarvittava 12V-2×6-liitin. RTX 5090 vaatii noin 1 000 W:n virtalähteen, ja sen kanssa kannattaa muutenkin valita laadukas ATX 3.1 -malli.
Kannattaako odottaa seuraavaa sukupolvea?
Seuraavan sukupolven aikataulusta ei ole vahvistettua tietoa. Jos koneella on nyt pelattava, odottaminen harvoin kannattaa: hinnat ovat nousseet, eikä uusi sukupolvi välttämättä tuo halvempia kortteja. Jos nykyinen kortti riittää vielä vuoden, odottaminen voi olla järkevää.
Onko käytetty RTX 40- tai RX 7000 -sarjan kortti järkevä?
Voi olla, erityisesti jos takuu on voimassa ja hinta on selvästi uutta korttia halvempi. Tarkista kuitenkin, ettei korttia ole käytetty louhintaan, ja varmista, että siinä on tarvittavat liittimet. FSR 4 toimii nykyään myös RX 7000 -sarjalla, mikä parantaa sen käyttöikää.
